Ravistaaksemme itsemme hetkeksi irti totutuista kuvioista ja antaaksemme aivoillemme uutta ajattelemisen aihetta, päätimme Löytäjät-hengessä ajella maaseudulle virkistäytymään ja nauttimaan juurevasta kultyyristä.
Suuntasimme Mallusjoelle jonka tunnelmallisessa seurantalossa saimme nauttia ajankohtaiseen aiheeseen pureutuvasta näytelmästä Mykkä-Miinan Saaga. Näytelmän tapahtumia taustoittaa yhteiskuntaamme (ja iloluonteista tutkimusseuraamme) parhaillaan riuduttava kieltolain kurimus ja sen laaja-alaiset seuraamukset.
Seuramme mielenkiinto kyseistä näytelmää kohtaan oli mitä suurin myös sen johdosta, että eräs seuramme jäsen viettää arwokkaan tutkijaroolinsa takana jännistyttävän paheellista boheemielämää ja joutuessaan aina ajoittain tuon ah niin rappiollisen wimman valtaan, karkaa ulos tutkijankammiostaan ja liittyy kiertävään teatteriseurueeseen.
Itse näytelmä sujuikin sitten varsin leppoisissa tunnelmissa.
Kuten myösh väliaika...hik*
Erittäin jännittävän ja viihdyttävän taide-elämyksen jälkeen Löytäjät saivat kunnian itsekin kokeilla miltä tuntuu tuo jalo estradille nouseminen. Onneksi olimme rohkaiseet itseämme nauttimalla virkistävää ja vahvistavaa teetä.
Löytäjät kiittävät Mallusjoen Näyttämöä ja Mykkä-Miinan Saagaa erittäin mukavasta ja sielujamme suuresti virkistäneestä illasta!
Kyllä tällainen kultyyri kummasti ylevöittää mielen ja herättelee meissä itse kussakin uinuvan taiteilijasielun. Ja miten oiwallista, että seurueestamme löytyy musikaalisen lahjakkuuden lisäksi myös näyttämötaiteen harrastajia!
VastaaPoistaKieltolain ajat ovat kovat, mutta tee pruukaa olemaan aivan liian pehmeää...